maanantai 24. heinäkuuta 2017

Kesätyöläisen viimeinen työpäivä Järvenpään kirjastossa

Kirjastossa alkukesästä kesätöissä ollut Ada kuvasi viimeisen työpäivänsä. Toivotamme vielä näin blogin kautta Adalle hauskaa kesälomaa!

"Päiväni alkoi kuten melkein poikkeuksetta kaikki työpäivät: eilisten palautusten hyllyttämisellä. Kirjastossa on aamuisin jännittävä fiilis. Asiakkaita ei juuri vielä ole ja tunnelma on hiljaistakin hiljaisempi.


Hyllyttäessä tulee tehtyä mielenkiintoisia löytöjä ja joskus joku kirja lipsahtaa omaan laukkuun lainattavaksi. Tänään törmäsin tähän mahdottoman samaistuttavaan kirjannimeen.


Noin puolenpäivän tienoilla on päivän huippukohta; lounastauko eli se tuokio, kun saa istua alas, rentoutua ja luvan kanssa syödä muiden karkit. Kahvihuoneen ikkunasta on myös lokoisaa tutkailla kirjaston tapahtumia.


Loppupäivä kuluu mukavasti ns. logistiikassa eli palautusautomaattiin palautuneita kirjoja lajitellessa. Loppuviikosta asiakkaita ei juuri ole ja iltapäivästä suurin hälinä on jo hälventynyt. Työpäivä on ohi ja kesätyöläisen on aika lähteä kesäloman viettoon."



keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Kirjoista elokuvia, osa 4

Neljäs postaus kirjoista, joita ainakin näillä näkymin ovat päätymässä elokuviksi

Jotkut kirjat ovat niin hyviä, että niitä lukiessa on kuin elokuva pyörisi jo päässä. Parasta siinä on, että saa itse päättää miltä henkilöt ja paikat näyttävät. Kun kirjasta tulee elokuva, onkin aina jännittävää nähdä millaiset henkilöt on valittu esittämään kirjan hahmoja ja millaiset paikat ja lavasteet on valittu.

Usein kirjastossa huomaa, että kun kirjasta on tehty leffa, myös kirjat menevät menevät hyvin lainaan hyllyistä. Kirjoihin voi jopa muodostua varausjonoa. Jos tässä listauksessa on jokin kiinnostava elokuva tulossa, kannattaa kirja napata itselleen jo nyt!

Huomaathan kuitenkin, että studioiden ja muiden elokuvantekijöiden suunnitelmat saattavat muuttua, eikä elokuvaa välttämättä koskaan tehdäkään. Myös näyttelijät saattavat vaihtua. Kirja ei kuitenkaan vaihdu tai katoa minnekään.


Stephen King: Se (It)



Rooleissa: Bill Skarsgard esittää Pennywise-klovnia. Ohjaajana toimii Andres Muschietti, joka ohjasi kauhuelokuva Maman. 

Ensi-ilta: 8.9. (USA)

Katso traileri: Se.

Derry on pieni kaupunki Mainessa. Kaupungin uumenissa asuu paha, joka vainoaa lapsia tarkoituksenaan raadella ja tappaa heidät. Pahalle ei ole muuta nimeä kuin Se.

Häviäjät on seitsemän lapsen jengi, jota isommat lapset kiusaavat. Häviäjät kuitenkin uskovat pystyvänsä voittamaan Sen jollain konstilla. Paha katoaa ja pakenee lapsia, ja hetken aikaa kaikki on hyvin.

27 vuotta myöhemmin Häviäjät saavat puhelinsoiton. Derryyn jäänyt jengin jäsenkertoo onnettomuuksista ja väkivallanteoista, joita siellä on alkanut tapahtua. Häviäjät vannoivat verivalan siltä varalta että Se taas näyttäytyisi. Nyt heidän on lunastettava vala.

Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express)



Rooleissa: Kenneth Branagh ohjaa ja näyttelee Poirotia. Muissa rooleissa mm. Johnny Depp, Daisy Ridley, Michelle Pfeiffer ja Leslie Odom Jr.

Ensi-ilta: 22.11. (USA)

Idän pikajunan arvoitus kuuluu Agatha Christien tunnetuimpiin tarinoihin ja se on nähty myös valkokankaalla. Klassinen salapoliisikertomus säilyttää jännityksensä aina yllättävään ratkaisuun saakka.

Juna lähtee kello viisi eräänä talviaamuna Syyriasta. Siinä matkustaa myös belgialainen salapoliisi Hercule Poirot. Hän saa jo alkumatkasta kummallisen tarjouksen herra Ratchettilta, amerikkalaiselta miljonääriltä. Poirot kieltäytyy. Seuraavana aamuna herra Rathchett löydetään hytistään murhattuna. Kuka on syyllinen? Nerokas Poirot alkaa selvittää johtolankoja ja haastattelee kaikkia epäiltyjä.


Jeff VanderMeer: Hävitys (Annihilation) / Eteläraja-trilogia


Rooleissa: Natalie Portman, Gina Rodriguez, Tessa Thompson ja Oscar Isaac, ohjaaja on Alex Garland.

Tuntemattoman voiman eristämälle, vihamieliseksi ja vieraaksi muuttuneelle ”Alue-X:lle” on tehty vuosikymmenten aikana 11 tutkimusretkeä. Neljä naista muodostaa 12:nnen retkikunnan, joka lähtee vaarojen täyttämälle matkalle – ja törmää Alueella sekä ulkopuolisiin kauhuihin että sisäisiin jännitteisiin. Käy ilmi, että osalla ryhmän jäsenistä on täysin omat syynsä saapua alueelle.

Jeff VanderMeerin Eteläraja-trilogia on ollut sekä arvostelu- että myyntimenestys. Kauhua, trilleriä ja scifiä yhdistelevä kokonaisuus vie lukijansa uudenlaisiin maisemiin, jotka ovat kuitenkin oudolla tavalla tuttuja. Näissä kirjoissa Lost kohtaa Lovecraftin ja le Carrén.

Jeannette Walls: Lasilinna (The Glass Castle)


Rooleissa: Jeannetten roolissa Brie Larson, Naomi Watts ja Woody Harrelson hänen vanhempinaan.

Ensi-ilta: 11.8. (USA)

Lasilinna on uskomaton ja epätavallinen elämäntarina. Se on myös koskettava kuvaus ehdottomasta rakkaudesta perheessä, joka kaikista virheistään huolimatta antoi eväät toteuttaa rohkeasti omaa elämäntietä.

Jeannette Wallsin vanhempien epäsovinnaisuus oli perheen kirous ja pelastus. Aluksi nelilapsinen perhe eli kuin kiertolaiset. He siirtyivät Yhdysvaltain lounaisosan pienestä kaupungista toiseen ja leiriytyivät vuorilla. Rex oli karismaattinen ja kekseliäs mies, joka selvin päin ollessaan kertoi lapsilleen lumoavia tarinoita fysiikasta ja geologiasta ja siitä, miten elämää eletään täysillä ja pelotta. Rose Mary oli innokas taidemaalari ja kirjoittaja. Hänen innostuksensa taiteen tekemiseen oli niin palavaa, että ruoanlaitto ja lapsista huolehtiminen jäi toiselle sijalle.

Myöhemmin rahat loppuivat ja kulkurin elämäntavasta karisi romantiikka. Wallsit asettuivat asumaan Länsi-Virginian osavaltioon pieneen kaivoskaupunkiin. Rex pakeni todellisuutta. Hän joi, varasti perheen ruokarahat ja hävisi päiväkausiksi. Jeannette joutui veljensä ja siskojensa kanssa huolehtimaan toisistaan. 

Kun muutosta ei tullut eivätkä vanhemmat pystyneet kantamaan vastuutaan, lapset löysivät lopulta tarpeeksi tahdonvoimaa lähteä kotoa.

Lauren Oliver: Kuin viimeistä päivää (Before I Fall)


Ohjaajana Ry Russo-Young, rooleissa mm. Zoey Deutch, Halston Sage ja Cynthy Wu.

Ensi-ilta: 3.3. (USA)

Samantha Kingstonilla on elämä edessään ja maailma jalkojensa juuressa: nätti naama, syötävän makea poikaystävä ja paikka lukion parhaissa piireissä. Helmikuisena perjantaina kaikki kuitenkin muuttuu silmänräpäyksessä. Lupaavasti alkaneesta päivästä tulee Samin viimeinen. Kirjaimellisesti.

Yllätyksekseen Sam herää seuraavana aamuna ja huomaa elävänsä elämänsä viimeistä päivää loputtomana uusintojen sarjana. Yksi päivä on vastaus toiselle, haastaa tai kumoaa sen tai ottaa jonkin tyystin toisen suunnan. Seitsemän päivää muodostavat seitsemän vaihtoehtoista totuutta, jotka nivoutuvat sekä Samin että hänen läheisimpiensä tulevaisuuteen. 

MR

maanantai 8. toukokuuta 2017

Tulevia kirjaelokuvia osa 3

Kolmas postaus kirjoista, jotka ainakin näillä näkymin päätyvät elokuviksi.

Jotkut lukevat mielellään ensin kirjan ja sitten jännittävät mennessään katsomaan elokuvaa, kun ei voi tietää onko rooleihin valitut hahmot sellaisia kuin kuvitteli. Ei myöskään voi tietää, kuinka hyvin elokuva seuraa kirjan tarinaa. Usein kirjan lukeminen leffan lisäksi syventää henkilöiden sisäistä maailmaa ja tapahtumia. Joka tapauksessa leffat ja kirjat täydentävät toisiaan ja parhautta onkin, kun sekä lukee että näkee!

Usein huomaa, että kun kirjasta on tehty leffa, se myös menee lainaan nopeasti hyllystä. Kirjoihin voi jopa muodostua varausjonoja. Jos tässä on jokin kiinnostava kirja, se kannattaakin napata lainaan nyt heti!

Huomaathan kuitenkin, että studioiden ja muiden elokuvantekijöiden suunnitelmat saattavat vaihtua, eikä elokuvaa välttämättä koskaan tehdäkään. Myös näyttelijät saattavat vaihtua. Kirja ei kuitenkaan vaihdu tai katoa mihinkään.

R.J. Palacio: Ihme

Wonder by R. J. Palacio

Hauska ja rohkaiseva tarina ennakkoluulojen kohtaamisesta

"En aio kuvailla, miltä näytän. Kuvittelitte te mitä hyvänsä, minä näytän todennäköisesti pahemmalta."

August Pullmanin kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Kotikoulua tähän mennessä käynyt Auggie on nyt aloittamassa viidennen luokan oikeassa koulussa. Se kiehtoo ja pelottaa. Hän on ihan tavallinen nuori epätavallisten kasvojensa takana, mutta saako Auggie uudet koulukaverinsa uskomaan sen? R. J. Palacio on kirjoittanut modernin klassikon - Ihme on hauska, rohkaiseva ja koskettava romaani, jota on vaikea päästää käsistään. Sen haluaa jakaa muiden kanssa ja sen tarina tarttuu syvälle lukijan mieleen. Monen kertojan äänellä etenevässä tarinassa on useita haavoittuneita henkilöitä, joiden taakka ei ole niin näkyvä kuin Auggien, mutta yhtä vaikea käsitellä. Heidän rinnallaan Auggiesta tulee helposti samaistuttava henkilö.

Elokuvan arvioidaan valmistuvan vuonna 2017.
Rooleissa: Jacob Tremblay esittää Auggieta ja Julia Roberts hänen äitiään.

Nicola Yoon: Kaikki kaikessa

Everything Everything by Nicola Yoon


Olly on riski, joka Maddyn on pakko ottaa. Maddy on tyttö, joka on allerginen koko maailmalle ja elää oman kotinsa suojissa, kuin kuplassa. Olly on poika, joka muuttaa naapuriin ja Maddyn sydämeen.Maddy sairastuu jo pelkästä henkäyksestä ulkoilmaa. Sairautensa vankina hän pysyy kotonaan ja tapaa vain äitiään ja sairaanhoitajaansa. Sitten naapuriin muuttaa Olly.

Ikkunasta Maddy näkee Ollyn ja Olly Maddyn. Olly on pitkä, laiha ja pukeutunut kokonaan mustaan - musta t-paita, mustat farkut, mustat tennarit ja musta pipo - kuin univormu.

Tulevaisuutta ei ehkä voi ennustaa, mutta jotain voimme arvata. Esimerkiksi sen, että Maddy rakastuu Ollyyn. Ja että siitä seuraa katastrofi.Kaikki kaikessa on Nicole Yoonin omaperäinen esikoisteos, joka etenee mm. vinjettien, päiväkirjamerkintöjen, piirroskuvitusten, diagrammien, listojen ja sairauskertomusten muodossa. Se kertoo rakkaudesta, joka sitoo, hallitsee ja vangitsee sekä rakkaudesta, joka valloittaa ja vapauttaa.

Arvioitu valmistuvan keväällä 2017.
Rooleissa: Amandla Stenberg ja Nick Robinson.

Trailerin voi katsoa seuraavasta linkistä: trailer for Everything Everything.

Stephen King: Musta torni

Dark Tower by Stephen King

Kauhukirjallisuudesta tunnetun Stephen Kingin Musta torni -sarjan elokuvatoteutus on alkanut.

Musta torni on kahdeksanosainen kirjasarja, jonka ensimmäinen osa Revolverimies ilmestyi vuonna 1982 ja viimeinen, Tuulen avain, 2012. Sarja on saanut innoituksensa Robert Browningin runosta Childe Roland to the Dark Tower Came. 

Elokuva tulee alkamaan kirjasarjan alkulauseella, King kertoo Entertainment Weeklylle antamassaan haastattelussa. Lause kuuluu: ”Mustiin puettu mies pakeni aavikon halki ja revolverimies seurasi häntä”.Tästä huolimatta elokuvan tapahtumat eivät ala kirjasarjan alusta vaan sen keskeltä. Tekijät eivät kuitenkaan suostu vielä paljastamaan, mihin osaan elokuva tarkalleen ottaen perustuu.



John Green, Lauren Myracle, Maureen Johnson: Let it snow

Let it snow by John Green, Lauren Myracle and Maureen Johnson

Kolme talvista rakkaustarinaa: koe joulun taikaa toisiinsa lomittuvissa riemukkaissa ja romanttisissa tarinoissa täynnä lunta ja unohtumattomia suudelmia.

Valtava lumimyräkkä toimii Amorina kolmelle epätodennäköiselle parille Gracetownin pikkukaupungissa. Kinoksiin juuttuneesta junasta lähtee sisukas tyttö etsimään kahvilaa ja päätyy riskialttiille oikopolulle suloisen tuntemattoman kanssa. Kolme kaverusta yrittää voittaa kilpajuoksun samaan kahvilaan eikä heitä pysäytä auton päätyminen lumipenkkaan - eikä se estä yllättävää tunnustustakaan. 

Rakkaudenkipeä barista pelkää menettäneensä sielunkumppaninsa, mutta yllättäen omaan napaan tuijottelu ei tuo poikaa takaisin.John Green, Maureen Johnson ja Lauren Myracle ovat kirjoittaneet yksiin kansiin kolme romanttista komediaa. Kirja siirtyy myös valkokankaalle.


Arvioitu valmistuvan loppuvuonna 2017.

Rooleja ei ole vielä jaettu, mutta käsikirjoittaja Kay Cannon työskentelee käsikirjoituksen parissa ja Luke Snellin ohjaa.

Myöhemmin lisää kirjoista tehtäviä leffoja, pysy kuulolla!

MR

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Tarinoiden taikaa ja oivalluksia aikuisten satutunnilla


Viime vuoden puolella, pimeän marraskuun lopussa Järvenpään kirjastossa järjestettiin ensimmäinen aikuisille suunnattu satutunti. Valkoisen kissan maailmasta tuli satutunteja pitämään Marjo-Kaisu Niinikoski. Ensimmäisellä kerralla jännitti, millaista on kuunnella aikuisille suunnattuja satuja, kun kirjastotädin elämä on täynnä tarinoita ja kohtaamisia muutenkin. 
Satutuntien alussa on pieni meditaatiohetki, joka johdattelee mukavasti tarinaan ja auttaa keskittymään ja virittäytymään kuuntelutaajuudelle. Marjo-Kaisun tarinat ovat monitasoisia; vaikka ne ovat satuja, ne sisältävät paljon symboliikkaa ja mietittävää. Pari kertaa, kun satu on osunut oikein hyvin kaltaiseni elämänihmettelijän tunteisiin, on käynyt mielessä, että tämä pitäisi alleviivata tai kirjoittaa itselleen muistiin. Viisaat tarinat ovat täynnä elämänoivalluksia, joihin on itse omilla poluillaan törmännyt tai joskus jopa kompastunut. Tunnin lopuksi on keskusteltu sadusta ja sen  herättämistä ajatuksista ja tehty parikeskusteluharjoituksia, jotka ovat olleet valaisevia ja mielenkiintoisia.
Satutunnit saivat valtakunnallista julkisuutta, kun Radio Novan Sari Seppälä haastatteli Marjo-Kaisua tammikuussa. Keski-Uusimaa -lehtikin teki jutun.


Kevään viimeiselle satutunnille kokoontuneilta ihmisiltä pyydettiin palautetta ja kyllähän seuraavat palautteet antavat uskoa siihen, että syksyllä on hyvä jatkaa:

”Jatkan kyllä syksyllä.”



”Kiva idea, rentouttava hetki.”


”Tulin ensimmäisen kerran tänään 24.4. aikuisten satutunnille, jäi mukava fiilis tästä syvällisestä, henkevästä ja rentouttavasta tuokiosta. Alun meditaatiohetki oli ihana orientaatio satumaailmaan.”


”Olin ensimmäistä kertaa satutunnilla kevään viimeisellä (24.4.). Viihdyin kyllä hyvin, tuolit saisivat olla vähän mukavammat istua (vaarana tosin, että silloin nukahtaa, kun ilmapiiri on rauhallinen ja turvallinen ja lukijan ääni houkuttaa unen maailmaan). Yritän kyllä tulla mukaan syksyllä. Yhtenä mahdollisuutena ehdotan, että voisi olla lukijana välillä mies, välillä nainen.” 

Aikuisten satutunteja on syksyllä luvassa kolme – syyskuussa aloitetaan. Päivä on vielä avoin, mutta ilmoittelemme mm. kirjaston nettisivuilla ja Facebookissa tarkemmin syksyllä.
Iloisin mielin saattelen Valkoisen Kissan lentoon. /Anja

”Onnesi suurin este on se, että pienennät itsesi”, kuulin sanat jostakin pääni yläpuolelta. Samassa ilmasta lennähti valkopäinen lintu, joka istahti siivet suhahtaen viereeni. Se oli pullea satamalokki, joka jatkoi: ”Etkö sinä tiedä ystäväni, että sinä olet juuri niin suuri tai pieni, mitä kuvittelet olevasi?”

”Tiedä se, kuomaseni”, lintu jatkoi ja kaarteli ylläni jopa hieman uhmakkaasti. ”Rohkea ei ole se, joka ei pelkää, vaan se, joka nousee siivilleen pelosta huolimatta.”

(Maustelaivalla, Valkoisen kissan kirja, Kuvitus: Sirkka Shayan)









maanantai 16. tammikuuta 2017

Jos Neropatin päiväkirjat-kirjat kolahtivat...

...mitä kannattaa lukea, kun kaikki neropatit on luettu?

Aika monet koululaiset, varsinkin pojat, ovat tykänneet lukea Neropatin päiväkirjoja. Kun ne on luettu iskee tyhjyys: mitä lukea seuraavaksi?

Neropateissahan kivaa on huumori ja se, että ne on kirjoitettu sarjakuvamaiseen muotoon.

Olen tähän koonnut listaa, jossa on ehdotuksia muista hauskoista sarjakuvamaisista kirjoista. Lisäksi listasin myös muita kirjoja, jotka ovat olleet suosittuja noin viidesluokkalaisten mielestä - toivottavasti näistä löytyy kivaa luettavaa :)

Sarjakuvamaisia helppoja kirjoja noin viidesluokkalaisille

Benton: Rakas nuija päiväkirjani -sarja
Kinney: Neropatin päiväkirjat -sarja
Luhtanen: Totuus Tarusta jatko-osineen (Taru on jo yläkoulussa) 
Onkeli: Selityspakki
Pantermuller: Lotta Levoton ja suuri kanikaaos (ja muut Lotta Levoton -kirjat)
Pastis: Timi Möhläri -sarja
Peirce: Iso Nipa -sarja
Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma
Rodkey: Tapperin kaksoset sotajalalla (keskenään)
Russel: Nolo elämäni -sarja (päähenkilönä tyttö)
Stanton: Olet ilkimys, herra Gummi! (ja muut herra Gummi -kirjat)



Muita sopivia kirjoja noin vitosille, tytöille ja pojille

Byng: Molly Moon -sarja
Carter: Mysteeritytöt-sarja
Delikouras: Nörtti jatko-osineen
Gahrton: Eva ja Adam, Rosan elämää - sarja
Gaiman: Coraline (kauhu)
Kuronen: Vili Voipio -kirjat
Larry: Zac Power (helppolukuiset)
Noronen: Supermarsu-kirjat
Parvela: Kepler 62 -sarja (scifi) 
Scarrow: Time Riders - sarja
Stine: Goosebumpsit (kauhu)
Walliams: Herra Lemu, Poika ja mekko
Veirto: Kivimutka-sarja (jännitys)




torstai 24. marraskuuta 2016

Aki Ollikaisen kirjailijavierailu

Pimeää marraskuun iltaa piristi Aki Ollikaisen kirjailijavierailu, joka järjestettiin Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio –salissa 22.11.

Ollikainen on tunnettu etenkin esikoisromaanistaan Nälkävuosi (Helsinki: Siltala, 2012), joka sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Esikoisteos oli ehdolla myös Finlandia-palkinnon ja Tulenkantaja-palkinnon saajaksi ja se on herättänyt kiinnostusta ulkomailla.
Ollikainen kertoi tilaisuudessa, että hän on jo nuoresta asti kirjoitellut paljon, mutta tekstit ovat jääneet lähinnä pöytälaatikkoon. Ennen Nälkävuosi-kirjan kirjoittamista hän lähetti aineistoa kustantajalle, mutta vaikka hän toteuttikin kustantajan parannus- ja korjausehdotuksia, hän ei saanut julkaistua teostaan.

Ajatus Nälkävuosi-kirjaan syntyi Ollikaisen mielessä, kun aihe alkoi puhutella häntä siitä syystä, että hän koki että kerjäläiset on usein sivuutettu historiankirjoissa. Ollikainen halusi pitää tekstin intensiivisenä, siksi kirjasta ei tullut paksua vaikka aiheesta olisikin riittänyt kirjoitettavaa. Tuomas Kyrö luki tekstin työvaiheessa, ja Ollikainen sai häneltä tukea ja vinkkejä. Kyrö kannusti myös tekstin lähettämistä kustantajalle, ja tällä kertaa kustantaja innostuikin saman tien kirjasta ja se julkaistiin vuonna 2012.  
Ollikainen kertoi vierailunsa aikana, että kirjoittamiselle on ajoittain hankala löytää tarpeeksi aikaa ja usein hän kirjoittaakin myöhään yöllä, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Hänen vaimonsa, Milla Ollikainen, on myöskin kirjailija, tosin hän kirjoittaa dekkareita. Pariskunta joutuukin usein sopimaan kirjoittamisvuoroista, jotta kummallakin olisi aikaa keskittyä omiin teoksiinsa.

Vuonna 2015 Aki Ollikainen julkaisi toisen romaaninsa Musta satu (Helsinki: Siltala, 2015). Tänä vuonna häneltä on ilmestynyt lasten runokirja Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen (Helsinki: Otava, 2016)
ML

maanantai 21. marraskuuta 2016

Novellikoukkuilua

Tänä syksynä meidän kirjastoomme rantautui Novellikoukku. Novellikoukku on lähtöisin Helsingin Viikin kirjastosta, jossa se alkoi muutama vuosi sitten. Sieltä novellikoukku on konseptina levinnyt ensin Helsingin muihin kirjastoihin ja sieltä sitten yhä edemmäs ja edemmäs Suomen eri kolkkiin.

Novellikoukun idea on, että ennalta sovittu henkilö lukee ääneen novelleja ja niitä voi tulla kuuntelemaan kuka tahansa. Samalla voi neuloa tai virkata omaa työtään tai tehdä hyväntekeväisyysneulontaa lahjoituslangoista. Tapahtuma on maksuton ja mukaan voi liittyä vaikka kesken novellien luvunkin, jos sattuu osumaan paikalle vaikka vahingossa.

Novellikoukku valmiina
Meillä Novellikoukkuja järjestetaan kerran kuussa ja ajankohdaksi on valikoitunut torstai-ilta. Novelleja luetaan keskellä kirjastoa, jolloin niitä voi istahtaa kuuntelemaan vaikka vain vähäksikin aikaa. Neulekahvila Lentävä lapanen on mukana touhussa lahjoittamalla meille lankoja ja puikkoja ja ohjeet, kuinka tehdään junasukka. Nämä junasukat sitten lahjoitetaan ensi vuonna syntyville vauvoille osana Suomen juhlavuoden tempausta. Siksi lahjoituslangat ovat sinivalkoisia.

Tässä syntyy junasukka
Mukaan voi ottaa myös oman käsityön ja tehdä sitä samalla kun kuuntelee novelleja. Tai sitten voi istua vaikka silmät  kiinni ja uppoutua tarinoiden maailmaan. Novellikoukussa on myös kahvi- ja teetarjoilu, joten voit siemailla lämmintä juomaa samalla kun kuuntelee.

Osallistujan hieno oma neuletyö
Ääneen luetut tarinat ovat oiva keino rentouta hetkeksi ja irtautua arjesta. Kun joku muu valitsee luettavat tarinat, saattaa kuulla jotain sellaista, jota ei välttämättä itse tulisi valinneeksi. Näin voi kokea jotain uutta ja erilaista. Tähän mennessä olemme kuulleet kertomuksia miesten mielenliikkeistä, Tove Janssonin tarinoita ja uusia satuja aikuisille. Kaikki keskenään hyvin erilaisia, mutta yleisö piti näistä kaikista.

Ihmisiä kertomuksien äärellä
Tule sinäkin kuuntelemaan, mitä seuraavalla kerralla luetaan! Tämän vuoden viimeisen kerran kokoonnumme torstaina 15.12.2016. Ensi vuoden tapaamiset ovat alustavalla aikataululla seuraavat:

to 12.1.2017
to  9.2.2017
to  9.3.2017
to  6.4.2017 ja
to  4.5.2017

Kellonaika on aina 18.- 19.30.

Laita päivät jo ylös kalenteriin tai nouda kirjastosta kirjanmerkki, johon on merkitty päivämäärät aina muutaman kuukauden eteenpäin.

MR